tiistai 23. tammikuuta 2018

Täysillä vai ei ollenkaan?

Elämänmuutoksissa vaaditaan sitkeyttä ja kärsivällisyyttä. Kehossa muutokset tarvitsevat vähintään muutaman hetken näkyäkseen ja tuntuakseen. Olen viime aikoina seurannut kuin kärpäsenä katossa verkkovalmennusta aloittelijoiden ryhmässä. Takana taitaa olla kuusi viikkoa treeniä.

Liikkeelle lähdettiin niin sanotusti täysillä, rankalla oman kehon painolla tai kahvakuulan lisärasituksella tehtävällä lihaskunto-ohjelmalla, joka oli pilkottu eri osiin karkealla jaolla alakroppa ja yläkroppa. Sinänsä ihan ok jako, mutta mutta..Olisikohan ensin kannattanut rakentaa koko kropalle, asentoa ylläpitäville lihaksille helpompi vaihtoehto, jossa ei ensin tehtäisi teknisesti jo melko vaativia käyntikyykkyjä. Ja mikä on idea siinä, että tehdään ns. koiranpissitysliikettä ensin toisella puolella hillittömiin maitohappoihin saakka, niin että oikeaa määrää on aloittelijan mahdoton tehdä?

Olisikohan ensin kannattanut kasvattaa arjen elämässä eniten hyödyttäviä ominaisuuksia eli lähteä kasvattamaan sitä peruskuntoa, aerobista kuntoa. Aloittelijalle olisi ollut ehkä terveellisempää aloittaa reippaalla kävelyllä tai sauvakävelyllä? Ensin kolme kertaa viikossa. Siihen lisäksi pari oman kehon painolla tehtävää lihaskuntoharjoitusta. Jotta aloittelijan keho ylipäätään muuttuisi lisärasitukselle alttiiksi ja valmiiksi liikkumaan sekä hengästymään säännöllisesti. Jotta "kunto" nousisi ja rasva lähtisi palamaan harjoitusten keston pidentyessä.

Ehkä verkossa valmennuskin elää "heti mulle kaikki nyt" -ajattelumallilla. Täysillä pitää lähteä liikkeelle, koska jos ei tule heti tuloksia, valmennus ei tietenkään ole kunnollista ja tehokasta eikä rahalle saa vastinetta. Ja yksi tehokkuuden mittari on osallistujien tuntema lihaskipu.

Sekin on muuten jännä psykologinen ilmiö, kun valmentaja kertoo, miten juuri tämä ruokavalio on  esimerkiksi kirkastanut hänen ihonsa, silmänsä ja tuuhentanut hiukset sekä avannut kehon ihan uudella tavalla. Mielikin on todennäköisesti muuttunut ja on tapahtunut henkistä kasvua. Tähän tietysti kuuluu myös tällä hetkellä muodikas huuhaa eli detox. Tällä ruokavaliollahan se tapahtuu. Reilun viikon kuluttua osallistujat raportoivat samoja tuloksia. Koska haluavat olla valmentajien tyyppisiä onnistujia.

No, kukin taplaa tyylillään, ammattitaitoisesti tai sitten vain jotain sinne päin. Kuluttajasuojaahan näissä verkon yli tapahtuneissa valmennuksissa ei ole minkäänlaista. Ne ovat tietysti sisällöltään hyvin yleisiä, sillä tavoitteena on saada mahdollisimman suurelta massalta rahat kassaan ja lisäravinnekauppaan lisää asiakkaita.

Joukosta putoaa käsittääkseni melko moni pois. Jos sitten jätät valmennuksen kesken, olet siihen ihan itse syyllinen, mitäs et yrittänyt enemmän, paremmin ja kovemmin. Mitäs sorruit. Etkä tietenkään kehtaa reklamoidakaan, koska itsehän epäonnistuit. Eihän se voi olla valmennuksen vika, jos sinulta puuttuu tahdonvoimaa.





lauantai 14. marraskuuta 2015

Päätä särkee ja lihakset jumittaa

Sokerittomalla, gluteenittomalla ja maidottomalla sekä vähähiilihydraattisella puhtaan ravinnon ja treenauksen mielikuvilla myytävässä valmennuksessa osallistujat pohtivat miksi päätä särkee, lihaksista on veto pois ja muutenkin potuttaa.

No siksi, koska ruokavaliossanne ei ole riittävästi energiaa, esimerkiksi hiilihydraatteja. Suorituskyvyn eli juuri sen jaksamisen kannalta maksan ja lihasten glykogeenin riittävyys sekä verensokerin ylläpito rasituksen aikana ovat täysin keskeisiä jaksamiseen ja lepoonkin vaikuttavia asioita. Jos varastot ovat tyhjät, ei vain kulje. Alkaa tympiä, koska väsyttää.

Ihminen tarvitsee energiaa eri toimintoihinsa. Aivot tarvitsevat aina saman verran energiaa, ne käyttävät lepotilassakin noin 20 prosenttia kaikesta saamastamme energiasta. Hengitykseen, hengityslihasten toimintaan, verenkiertoon ja sydämen toimintaankin tarvitaan energiaa. Meissä ei siis mikään toimi ilman energiaa.

Peruskuntoisen naisen, noin 50-60 -kiloisen naisen perusaineenvaihdunta vaihtelee 1 200 - 1 500 kilokalorin välillä vuorokaudessa. Kun esimerkiksi toimistotyössä oleva nainen lähtee sitten liikkumaan, energiankulutus nousee noin 2 000 - 2 200 kilokaloriin vuorokaudessa.

Tärkeimmät energian lähteet elimistölle tulevat ruuasta, johon energia on varastoitunut hiilihydraatteina, rasvoina tai proteiineina tai alkoholeista. Lisäksi on huomioita, että yhdestä grammasta rasvaa saa 9  kilokaloria, grammasta alkoholia 7 kilokaloria.

Aivot käyttävät vain glukoosia energianlähteenään. Jos emme saa sitä hiilihydraateista, elimistö joutuu muodostamaan sen proteiineista tai rasvasta, jolloin prosessi on elimistölle huomattavasti monimutkaisempi.

Suoliston kautta energia siirtyy vereen (imeytyminen tapahtuu pääasiassa ohutsuolesta, paksusuolesta vain nesteet imeytyvät) ja varastoituu lihaksiin ja maksaan glykogeenina. Hiilihydraatteja vältettäessä, mutta perusaktiivisuuden jatkuessa, ensin loppuu lihaston energia (glykogeeni) ja täydellisessä paastossa maksan glykogeenivarastot riittävät 12-24 tuntia.

Varastoenergian loputtua elimistö alkaa muodostaa glukoosia vapaista aminohapoista (proteiini) ja rasvoista. Ja muistathan siis, että aivot käyttävät vain glukoosia energianlähteenään. Tähän siis perustuu tämän tyyppisen dieetin laihdutusteho, elimistö pakotetaan ns. ketoosiin, jossa energia haetaan rasvoista ja vapaista aminohapoista. Se on elimistön reaktio tilanteeseen, jossa hiilihydraattien saaminen on erittäin vähäistä. Jotta elämä ylipäätään pidetään yllä. Normaalitilassa hiilihydraatit ovat elimistömme ensisijainen energian lähde. Niiden ulkoisen saannin loputtua ja varastojen tultua loppuunkäytetyksi, ketoosissa elimistö alkaa pilkkoa glukoosiksi siis rasvoja ja proteiineja.

Ketoosissa sekä rasva, joka saadaan ruuasta, että varastoitunut rasva käytetään energiaksi proteiinista saatavien vapaiden aminohappojen lisäksi.

Ketoosin yleisin sivuvaikutus on asetonin haju hengityksessä. Lisääntynyt virtsaamistarve, koska elimistön  hiilihydraatit eivät enää sido elimistöön nestettä, heikkouden tunne ja huimaus, verensokerin heilahtelut ja erityisesti, jos insuliiniresistenssi on heikentynyt tai sairastat diabetesta, tila saattaa olla jopa hengenvaarallinen. Lisäksi voi tulla ummetusta, päänsärkyä, ripulia ja sokerinhimoa (koska elimistö on fiksu), vapinaa ja lihaskramppeja, unihäiriöitä ja munuaiskiviä. Munuaiset joutuvat koville, koska neste menee niiden läpi kovasti, koska se ei sitoudu puuttuviin hiilihydraatteihin. Kaikki oireet ovat hyvin yksilöllisiä.

Ihminen ei pysty elämään ketoosissa kovin pitkään. Se on lyhytaikaiseen laihduttamiseen näennäisesti tehokas tapa, mutta ei sen avulla pysty harjoittelemaan tai kuntoaan kehittämään.

Minusta on lähes edesvastuutonta tarjota tämän tyyppisiä laihdutus- ja kunto-ohjelmia tuntematta perusfysiologiaa, ravitsemusfysiologiaa ja kuormitusfysiologiaa riittävän korkealla tasolla. Jos tarjoajan taustalla on vain esimerkiksi kokemusta fitness-urheilusta, hälytyskellojen pitäisi soida.







sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Realistiset elämänmuutokset - havaintoja verkkovalmennuksesta

Valitsin verkosta kunto- ja ravitsemusvalmennuksen silmät melkein ummessa, koska en ole koskaan ollut se tyyppi, joka ryntää lukemaan käyttöohjeet ennen käyttökokeilua. Olen siis intuitiivinen käyttäjä. Minun mielestäni kokeilemallakin oppii ja parhaat tekniset vempaimetkin toimivat intuitiolla.

Muutamia liian kiireisiä työvuosia on nyt kuitenkin takana ja pelastusrengasta on alkanut kertyä uhkaavasti vyötärölle. Omat hyvinvointimittarit alkoivat siis hälyyttää.  Keski-iässä kertyvä keskivartalopehmeys ei ole kovin terveellistä. Jos joltain on päässyt unohtumaan, miksi se ei ole hyvä juttu, tästä voi kerrata perusteet.

Valitsemani ravintovalmennus suhtautuu kireästi aika moneen asiaan. Enpäs sitä ihan tarkkaavaisena analysoinut ennen kuin maksu kilahti. Valitsemani valmennus perustuu melko vähäiseen hiilihydraattien määrään, on sokeriton, maidoton ja gluteeniton.

Kun sain lopulta käteeni valmennuksen ruokaohjelman, tuijotin sitä siis ihmeissäni.Voi ei. Eihän tämä sovi lainkaan elämäntilanteeseeni. Ja sen analyysin voi tehdä vasta maksun jälkeen. Kuluttaja-aktivisti voisi tässä kohtaa vaatia hieman tarkempaa tuoteselostetta.

Minulla ei ole yksinkertaisesti aikaa eikä ehkä oikein intoakaan säätää loputtomien eväspurkkien kanssa. Enkä halua alkaa punnita jokaista annostani vaa'an avulla. Enkä halua tehdä viikon ruoka-annoksia etukäteen ja lämmitellä niitä sitten mikrossa, jossa joidenkin teorioiden mukaan loputkin hyvät ravintoaineet haihtuvat vesihöyrynä ilmaan. Tässä vaiheessa päässä soi jo aika hyvä tööööt-summeri. Siitäs sait, kun et tutustunut asiaan tarkemmin. Päätin siis soveltaa. Pienempiä annoskokoja, lisää marjoja, vihanneksia ja säännöllinen aamupuuro. Ei enää aamupalan skippailuja eikä etenkään säännöllistä päivystystä työpaikan karkkikopan äärellä. Lupasin itselleni vähentää herkuttelua. Ja tein sen juuri niin kuin asiantuntija suosittelevat. Ei mitään ehdottomia kieltoja vaan filosofis-fysiologis-pohdintoja siitä, miksi juuri nyt tekee mieli sokeriherkkua. Onko nälkä? Onko ärsytys? Onko kiire ja stressi? Onko tämä vain opittu huono tapa, joka nyt alkaa näkyä?

Takaisin asiaan. En oikein ymmärrä tätä fitnesspiireistä tuttua hehkutusta, joka mukaan terveellä aikuisella pitäisi olla hyvin rajoitettu ruokavalio. Tämäkin valmennusohjelma perustuu fitness-"urheilijalle" tyypilliseen elämäntapaan, josta esimerkiksi moni ravitsemusterapeutti on jo kiirehtinyt kansaa varoittamaan. Ja tietysti ohjelman takana on kaupallinen yhteistyö lisäravinneverkkokaupan kanssa. Sekin vielä.

Sokerittoman, maidottoman ja gluteenittoman ruokavalion koostaminen aiheuttaa tavallisessa arjen elämässä loputonta valikointia, tuoteselosteiden tihrustamista ja altistaa monen syömishäiriöiden portaille. Se rajoittaa elämää. Ihan oikeasti. Tilanne on tietysti ihan eri, jos valikoinnin takana on sairaus.

Mutta kehon koostumuksen muuttamisessa eli laihtumisessa on lopulta aina kyse siitä, että lopulta ihminen laihtuu vain sillä, että syö vähemmän kuin kuluttaa.

Seuraavassa blogissani aion kertoa, mitä siitä seuraa, kun hiilihydraatteja saadaan liian vähän ja pitäisi treenata.

perjantai 23. lokakuuta 2015

Kokeilussa nettivalmennus

Päätin muutama viikko sitten perehtyä verkon kautta tapahtuvaan kunto- ja ravintovalmennukseen. Syitä oli kaksi. Ensimmäinen osallistumissyy oli tietysti niin monen kokema jonkin sortin fyysinen keski-iän kuntorappeutuma. Liikuntatieteilijätkin voivat siis pudota hyvän terveyden hypetyksestä ihan inhimillisistä syistä. Heikentyneen kunnon syynä minullakin on tietysti tuo liian usein kuultu tuttu työ, työ ja työ sekä muut perheellisen ihmisen kiireet, joissa olen asettanut oman liikkumiseni aina kakkossijalle. Toinen syy on silkka liikuntatieteellinen uteliaisuus.

Olen innokkaasti aina liikuttanut muita, antanut ohjeita ja vetänyt monenlaisia ryhmäliikuntatunteja tai antanut valmennusta, mutta tällä kertaa pistänkin itseni valmennukseen. Vaikka omasta kotoakin löytyisi kyllä huippuosaamista tällä saralla. Etenkin kun puolisonikin on liikuntatieteilijä. Miehen roolina olikin ihmetellä ratkaisuani. Ihmettelemme sitten touhujani yhdessä. Minäkin siis omiani. Sehän on tietysti hyvää itsereflektointia. En tosin tiedä, kehtaanko kaikkia touhujani tässä hänelle edes tunnustaa. Menköön tämä nyt kuitenkin testauksen nimiin. Eikös Frank Sinatrakin ihanasti laula My Way:stä?

Samalla näytän tekevän jotain hyvin trendikästä, sillä verkon yli tapahtuvan valmennuksen sanotaan olevan tällä hetkellä aika suuri bisnes.

No, täällä voitte seurata taaperrustani nettivalmennuksen ihmeellisessä maailmassa. Aloitus ei mennyt ihan putkeen, sillä valitsin valmennuksen ilmeisen väärin perustein. Taisin olla hehkeiden nuorten naisten markkinoinnin perusuhri. Siis juuri niiden kirkassilmäisten, vaaleahampaisten ja sopivasti ruskettuneiden verkkovalmentajien kohde numero uno. Tuollaiseksi minäkin haluan! Enkä tietenkään lukenut riittävän kriittisin silmin valmennuksen sisältöä. Koska seurasin silmät kiiluen ihania mielikuvia. Uunoksi meni ainakin ensimmäinen viikko.











Nyt se alkaa!

Moi ja tervetuloa!

Täällä minä, tänään liikunnan testitädiksi itseni ristinyt ammattikirjoittaja. Tästä se lähtee!

Millä lihaksilla ja aivoilla tätä sitten tehdään? Aloitin opintoni Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Ben Johnsonin vuonna 1988. Suuntautumisvaihtoehtonani oli valmennuksen koulutusohjelma ja pääaineenani liikuntafysiologia.

Kurssimme nimeksi tuli muuten Ben Johnsonin ja Valion yhteistyön kunniaksi Valiot. Vanhimmat meistä ehkä muistavat, että Johnson menetti olympiakultansa, kun hän kärähti doping-aineiden käytöstä. Tästä voit fiilistellä Benin vauhtia. Fiilistele tästä Soulin olympialaisten 100 metrin finaali .

Lopputyöni tein pitkään ja hartaasti eri ikäisten naisten submaksimaalisesta ja maksimaalisesta lihasrasituksesta ja sen vaikutuksista veressä esiintyviin, lihasvaurioista kertoviin merkkiaineisiin, markkereihin. Ja valmistuin, se kerrottakoon rohkaisuksi kaikille lopputöiden parissa ahertaville. Minäkin hieman venyttelin valmistumistani, sillä päivätyö oli viedä mukanaan.

Ajellessani tänään päivätöistäni kotiin päätin blogista. Se on muhinut päässäni jo pidempään. Koska en tällä hetkellä tee päätyötäni liikunnan parissa, puran tässä blogissa ajatuksiani ja mielipiteitäni liikuntatieteiden ja kilpaurheilun ah niin kiehtovasta maailmasta.

Joskus saatan jakaa omia fiiliskuvia (alla kuvassa Santanderin majakka pohjoisesta Espanjasta), ajatuksia herättävää musiikkia tai kiinnostavia kirjoituksia.

Tervetuloa mukaan!